Email matias@matter.fi Soita +358 40 709 6651

Verkkosivusto – viisi yleistä sudenkuoppaa

Verkkosivusto ja sen rooli markkinointikanavana on muuttunut paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Aiemmin verkkosivustojen roolina oli toimia  yrityksen käyntikorttina tai tuotekatalogina verkossa. Tänä päivänä verkkosivustot toimivat yhä enemmän asiakaspalvelun ja myynnin kanavina – verkkosivuston tavoitteena on auttaa asiakasta ja myydä yrityksen tuotteita tai palveluita. Mutta olemmeko me jämähtäneet menneeseen aikaan?

Verkkosivuston kehityskaari viimeisen 10 vuoden aikana

Tämä viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunut kehitys voidaan tiivistää seuraavasti

verkkosivuston 5 yleistä sudenkuoppaa

Verkkosivuston viisi yleistä sudenkuoppaa

Yksiselitteistä kaavaa toimivalle verkkosivustolle ei ole olemassa, mutta tietyt asiat auttavat muodostamaan kokonaisvaltaisen sivustokokonaisuuden. Mutta mitkä ovat myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta yleisiä ongelmia, joihin verkkosivustoissa usein törmää?

1. Tuotevetoisuus: ”Meillä on niiiiiiin ihanat tuotteet”

Tottakai yrityksen tuotteet ja palvelut on hyvä olla esiteltynä verkkosivustolla, mutta liian usein ne tuntuvat olevan frontissa. Ellei asiakas ole juuri hakemassa tiettyä tuotetta tai tekemässä tuotevertailua, häntä tuskin kiinnostaa, että tuotettasi saa kaikissa sateenkaaren väreissä. Hän on hakemassa ratkaisua tai apua tiettyyn ongelmaan.

Pointti: Hyvä verkkosivusto tai -palvelu ei ole pelkkä tuotekatalogi

2.  Konversiopisteiden vähäinen määrä: ”Jätä yhteydenottopyyntö tai älä jätä”

Me tuppaamme usein ajattelemaan, että kyllä ne asiakkaat hyvän päälle ymmärtävät. Jos heitä kiinnostaa meidän tuotteet tai palvelut, niin he ostavat tai jättää yhteydenottopyynnön. Tämä ajattelu näkyy käytännössä yritysten verkkosivustoilla konversiopisteiden vähyytenä. Eli emme tarjoa potentiaalisille asiakkaillemme mahdollisuutta konvertoitua.

Keskimäärin noin 10 prosenttia potentiaalisista asiakkaista on valmiita ostamaan juuri nyt. Eli vaikka kuinka laittaisit tarjouspyyntölomaketta isommalle sivustollasi, tuskin saat huomattavasti enempää tarjouspyyntöjä. Markkinoijien tulisi keskittyä siis yhä enemmän siihen, mitä pitäisi tapahtua matkalla kohti ostosta tai yhteydenottopyyntöä. Yksi selkeä ohje: Lisää laadukkaita konversiopisteitä verkkosivustolle.

Pointti: Jos et anna mahdollisuuksia konvertoitua, et voi myöskään odottaa tuloksia.

3. Kohderyhmäajattelu: ”Meidän asiakkaat ovat aika samasta puusta veistettyjä”

Kyllä. Tällaisen kommenttiin olen kerran törmännyt puhuttaessa verkkosivuston sisällöistä ja niiden personoinnista. Tämä on yksi tulevaisuuden teema, jonka uskon nousevan yhä merkittävämmäksi osaksi digitaalista myyntiä ja markkinointia.

Eli suomeksi sanottuna: miten yritysten verkkosivustojen käyttökokemus ja sisällöt personoidaan kävijädatan avulla. Onko relevanttia näyttää esimerkiksi jo olemassaolevalle asiakkaalle samoja sisältöjä etusivulla kun uudelle potentiaaliselle asiakkaalle?

Etenkin markkinoinnin automaatio on tuonut verkkosivustojen personoinnin askeleen lähemmäksi markkinoinnin arkipäivää. Vielä tämän asian suhteen ollaan Suomessa suhteellisen alkumatkalla, mutta uskon että yhä personoidumpaan suuntaan ollaan menossa.

Toinen mielenkiintoinen asia on seurata lyökö markkinoinnin automaatiojärjestelmät kuten HubSpot, itsensä läpi verkkosivuston sisällönhallintajärjestelminä.

Järjestelmien kehitys on menossa vahvasti tähän suuntaan, mutta nähtäväksi jää miten käy kilpailussa avoimen lähdekoodin järjestelmiä vastaan. Hyvin ilmeinen kehitys on myös se, että markkinoinnin automaatio- ja sisältöjen personointityökalut intergroituvat entistä saumattomammin avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmiin.

Pointti: Sama demografia, eri persoonat. Älä siis yleistä, vaan ymmärrä keitä asiakkaasi oikeasti ovat ja mistä he ovat kiinnostuneita?

4. Sisällönhallintajärjestelmä: ”Jos haluamme muuttaa etusivun nostokuvaa, tarvitsemme koodarin apua”

Surullista, mutta totta. Edelleen monilla yrityksillä on taakkana kankea sisällönhallintajärjestelmä, joka tekee verkkosivuston sisällön päivittämisestä ja kehittämisestä tuskaa. Kovakoodattuja valikoita, purkkakoodilla viritettyjä ratkaisuja ja sisältöeditori, johon tarvitsee käyttöohjekirjan.

Vuonna 2017 jokaisen verkkosivuston sisällönhallintajärjestelmän pitäisi ensisijaisesti tarjota sitä hallinoivalle henkilölle helpot ja monipuoliset tavat päivittää ja kehittää sivustoa. Joskus tämä ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, vaan järjestelmävalintojen taustalla olevat tekniset syyt vaikuttavat enemmän.

Tällaisissa tilanteissa ei kuitenkaan kannata vajota synkkyyteen, vaan pohtia myös, että millä työkaluilla tilannetta voisi osaltaan helpottaa. Esimerkiksi hyvä laskeutumissivutyökalu, kuten vaikka LeadPages, voi helpottaa ja nopeuttaa ländäreiden ja kampanjasivujen tuottamista.

Pointti: Verkkosivuston sisällönhallintajärjestelmän käyttämiseen ei tule tarvita insinöörin tutkintoa.

5. Epäselvä sisältörakenne: ”Mistäs se etsimäni sisältö oikein löytyikään?”

Jos yrityksen oma henkilöstö ei löydä tiettyjä sisältöjä verkkosivustolta, niin tuskin niitä asiakkaatkaan löytää. Tämä on hyvinkin yleistä, etenkin verkkosivustoille, joiden sisältöjä on tuotettu ja kehitetty vuosien varrella enimmäkseen ad hoc-tyyppisesti.

Tällöin käy helposti niin, että sivuston sisältörakenne ja -hierarkia rönsyilee vähän minne sattuu. Tällöin myös sisällön hallittavuus on vaikeampaa ja  esimerkiksi vanhentuneet asiat ja rikkinäiset linkitykset jäävät helposti huomaamatta.

Yksi hyvä käytännön työkalu verkkosivuston sisältöjen jäsentelyyn ja hahmottamiseen on sisältökartoitus, jonka avulla saat paremman kuvan siitä, mitä sisältöjä verkkosivustollasi on ja miten ne linkittyvät toisiinsa. Sisältökartoituksessa voi käyttää apuvälineenä esimerkiksi Excel-taulukkoa, johon kirjataan sivukohtaisesti keskeiset tiedot, kuten:

  • Sivun nimi
  • Sivun url-osoite
  • Sisältötyyppi: tuotesivu, artikkeli, video, palvelusivu jne
  • Sisällön tavoite
  • Meta-tiedot (SEO): title, description
  • Sanamäärä
  • Linkitykset (sisäiset linkitykset tai linkitykset ulkoisille sivustoille)
  • Sivun katselut valitulla ajanjaksolla

Kaikkea dataa ja tietoa ei tarvitse kaivaa käsin, vaan kannattaa esimerkiksi käyttää apuna sivuston analytiikkaa (esim. Google Analytics). Toinen hyvä työkalu on Screaming Frog , jolla pystyt hakemaan verkkosivustojesi sivuihin ja sisältöön liittyviä metatietoja, kuten esimerkiksi sivun metatiedot, linkitykset, h-tason otsikoinnit ja sanamäärät.

Pointti: Varmista, että sivustosi ei ole täynnä niitä arkistojen helmiä, joita et haluaisi ihmisten löytävän.

Kaipaatko apua verkkosivuston ja sivuston sisältöjen suunnittelun tueksi? Lataa maksuton Sisältömarkkinoijan analytiikkaopas  ja saat käytännönläheisiä vinkkejä sisältömarkkinointiin.

Lataa analytiikkaopas

Leave a Reply