Email matias@matter.fi Soita +358 40 709 6651

Oma media näkyy – mutta miten se kuuluu?

 

Pitkän “näyttöohjatun aikakauden” jälkeen on ilmassa vahvoja merkkejä siitä, että puheohjaus on yleistymässä kuluttajien elämässä monissa eri asioissa hyvinkin ripeästi. Älykaiuttimien leviämisen myötä ääniohjaus tulee korvaamaan näyttöohjausta ja näyttöjen käyttämistä eri elämänalueilla. Teknologia-ala ennustaa älykaiuttimien ja ääniohjautuvien laitteiden yleistyvän ja ihmisten käyttäytymisen muuttuvan sen mukana. Gartnerin ennustuksen mukaan vuoteen 2020 mennessä 75%:lla kotitalouksista on älykaiutin.

 

Näytön tai visuaalisen käyttöliittymän puuttuminen joissain tapauksissa voi asettaa markkinoijankin uuteen tilanteeseen, kun perinteisesti markkinointiviestinnässä keskitytään paljon visuaaliseen viestintään.

Kehityskulkuja laajassa mittakaavassa voi toistaiseksi vain arvailla, mutta kuluttajien päivästä suuren osan kuluessa eri medioiden parissa, on syytä olettaa että median kulutuskin tulee tavalla tai toisella muuttumaan. Suomenkielistä käyttöjärjestelmää ei saada vielä tälle vuodelle julkaistuissa kielivaihtoehdoissa, mutta sitä odotellaan sitten seuraavassa vaiheessa, todennäköisesti ensi vuonna. Nyt on toisin sanoen suomalaisilla markkinoijilla vielä hyvin aikaa reagoida tulevan kehityksen tuomiin muutoksiin.

 

Ääni kannattaa huomioida myös omassa mediassa

Ääni on formaattina erityinen. Ääni välittää informaation lisäksi tunteen suoraan puhujalta kuuntelijalle. Tunne vahvistaa minkä tahansa viestin tehoa entisestään. Tunnekokemuksen on todettu vahvistuvan vielä lisää, kun kuuntelu tapahtuu kuulokkeiden kautta. Kokemus on henkilökohtaisempi, puhe tulee suoraan puhujalta kuulijalle kahden kesken ja läheltä, mikä voimistaa tunnekokemusta entisestään.

Tunteilla on myös merkitystä viestinnässä ja markkinoinnissa. Lukuisat tutkimukset vahvistavat käsitystä siitä, että tunteisiin vetoava viestintä tuottaa myös liiketoiminnallisia tuloksia.

Ääni vaikuttaa ihmisiin monilla eri tavoilla. Jos kuulet palohälyttimen äänen, huomaat sen heti ja samalla pulssisi kohoaa. Samanlainen vaikutus on esimerkiksi musiikilla: rauhallinen musiikki saa rentoutumaan. Äänellä on vahva vaikutus tunteisiimme. Tietty musiikkikappale voi muistuttaa meitä nuoruudesta ja saada aikaan tietyn tunnereaktion. Ihmisaivot eivät myöskään pysty käsittelemään monia eri ääniä samanaikaisesti. Esimerkiksi meluisassa tilassa työskentelyn on todettu laskevan työtehoa.

 

Mistä lähteä liikkeelle omassa äänimediassa

Kun käyttäytyminen muuttuu, täytyy brändien pystyä kehittämään myös ääneen perustuvaa vuorovaikutusta kuluttajien kanssa. Jos kuvaa ei olekaan jossain tilanteessa käytettävissä, täytyy viestinnän hoitua äänelläkin. Kuten aina ennenkin: kuluttaja päättää miten hän haluaa olla yrityksen kanssa vuorovaikutuksessa, ja yrityksen täytyy pystyä vastaamaan kuluttajan vaatimuksiin.

Omaa äänimediaa suunniteltaessa auttaa jos pystyy pääsemään perille kolmesta asiasta:

1. Mikä on kohderyhmä, joka äänimedian pariin todennäköisesti päätyy, ja tietysti myös että miksi

2. Mitä sisältöjä kohderyhmä todennäköisesti tulee kuluttamaan äänen välityksellä

3. Mikä on äänisisällön käyttötilanne

 

Kaikkea ei voi kääntää ääneksi, eikä yleisö sitä haluakaan. Mutta kaksi pääsuuntausta, jotka voivat muuttua auditiivisempaan suuntaan hyvinkin pian ovat akuutti, nopea tiedonhaku sekä viihdyttävät sisällöt arjen lomassa, esimerkiksi muiden touhujen taustalla.

Ostopäätöksiä ei varmasti tulla viemään loppuun saakka pelkkien älykaiuttimien avulla, mutta tulevaisuudessa markkinoija voi tarjota tietoa ja kiinnostavaa sisältöä kuluttajille ostopolun varrella eri tilanteissa myös äänen avulla.

 

Kaipaatko apua oman median asiakaslähtöiseen rakentamiseen? Lataa avuksi asiakaslähtöisen markkinoinnin parisuhdevinkit.