Email matias@matter.fi Soita +358 40 709 6651

Tässä pienessä tarinassa käytän esimerkkinä omia vanhempiani – jotka ovat varsin joustavia ja huumorintajuisia ihmisiä. Mutta toisinaan he eivät paljoa kysele, ennen kuin toimivat. He eivät halua olla vaivaksi. He ovat syntyneet 50-luvulla, kuten ovat monet ystävieni vanhemmista. Maailma sekä kommunikointikulttuuri ovat ehtineet muuttua merkittävästi heidän aikanaan. Väittäisin, että nykykulttuurissa olemme avoimempia keskustelemaan lähes mistä tahansa. Sama ilmiö näkyy myös markkinoinnissa, joka mieluummin ensin kysyy, mitä ihmiset haluaisivat – ja sitten vasta toimii. Markkinointi onkin nykyisin yhä enemmän vuorovaikutuksellista markkinointia.

Vuorovaikutuksellinen markkinointi osaa kommunikoida monella tavalla

Inbound-markkinointi perustuu itse asiassa juuri siihen, että aluksi kuunnellaan kuluttajia. Suunnitelmat rakennetaan vuorovaikutuksen ja todellisen vastaanoton pohjalle. Viestejä muokataan siihen suuntaan, mikä kuluttajien tarpeille sopii. Siinä myös säästytään turhaan tekemisen vaivalta.

Vaikka markkinoijat eivät koko ajan olekaan kuluttajia suoraan haastattelemassa, muun muassa Google-hakujen kautta kuitenkin haistellaan koko ajan, mikä ihmisiä oikeasti mietityttää. Botti yrityksen nettisivuilla kysyy ihan konkreettisesti, voiko auttaa, ja usein chatin toiselta puolelta löytyy myös oikea ihminen. Somen kautta aktivoidaan ja kysellään asioita. Silloin tekeminen on helpompi perustaa tiedolle ja kuluttajien todellisille toiveille. Nykyinen kulttuuri on kommunikoivampi ja markkinointi seuraa aikaansa – se perustuu yhä enemmän vuorovaikutukseen.

Jopolla kohti tuntematonta polkeva isä ja muita kommunikaatiokatkoksia

Sain kesäreissuillani muutaman varsin huvittavan muistutuksen siitä kommunikaatiokulttuurin muutoksesta, joka on tapahtunut itseni ja vanhempieni välissä. Olin isäni luona tekemässä etätöitä, ja ajattelin, että olisi mukava pitää pieni kahvipaussi ja parantaa samalla isän kanssa hetken maailmaa. Katsahdin ulos ikkunasta, ja siellä isäni viipotti jopollaan ulos pihasta. Kohti tuntematonta. Sinne meni.

Hän ei ollut muistanut kertoa minulle, että olisi menossa jonnekin, vaikka olimme kaksin. Tunsin hetken pientä närkästystä, ja sitten minua alkoi naurattaa. Isälle olisi turha soittaa, sillä myöskään puhelinta hän ei olisi ottanut mukaan. Mitäpä sitä kännykkää kotoa kylille kantelemaan, kun ehtisi sitä vastailla puhelimeen sitten kotonakin.

Menin itsekseni kahvipaussilleni, sillä oli nälkä, työt odottivat, enkä voinut jäädä odottelemaan isäni tuntematonta paluuaikaa. Häntäkin harmitti kauppareissunsa jälkeen, että mukava hetki oli mennyt ohi suun. Yhteiselle kahvihetkelle olisi ollut niin kysyntää kuin tarjontaa, mutta huti meni.

Miksi isäni ei sitten kertonut lähtevänsä kauppaan? Hän ei halunnut häiritä. Kerroin hänelle, että tällaisissa tilanteissa kommunikointi ei ole häirintää, vaan tervetullutta informaatiota. Samankaltaisiin tilanteisiin olen törmännyt myös äitini kanssa, ja ystäväni ovat kertoneet vastaavista kokemuksista omien vanhempiensa kanssa. Vanhempamme kuuluvat touhukkaan tekevään sukupolveen, jossa ei aina keretä kyselemään tai ei haluta olla vaivaksi. Sinänsä aikaansaava metodi, muttei aina tehokkain tai hedelmällisin tapa toimia.

Kyselevä markkinointi ei tee turhaa työtä

Usein kysymällä toisen tilannetta ensin on omissakin suunnitelmissa aika paljon enemmän järkeä. Sama pätee myös sisältömarkkinoinnissa. Kun kysyy, mitä kuluttajat todella haluavat, ja kuuntelee, saa myös järkevämpiä tuloksia. Nykyiset sukupolvet ovat tottuneet kommunikoimaan. Me emme ajattele vuorovaikutusta ja kommunikaatiota häiritsemisenä vaan toisen huomioimisena, aivan tavallisena asiana. Sama kulttuurinmurros näkyy myös meidän milleniaanien aikaisessa markkinoinnissa. Kuluttajat eivät halua enää olla passiivisia vastaanottajia, vaan he haluavat osallistua tekemään brändeistä parempia. Eräs tutkimus osoitti, että 89% kuluttajista kokevat suurempaa uskollisuutta yrityksiä kohtaan, jos heiltä avoimesti pyydetään palautetta. Hyvä ja menestyksekäs brändi rakentaa viestinnällään itselleen nykyisin yleisön, jonka kanssa se vuorovaikuttaa.

Niin ihmissuhteissa kuin markkinoinnissa kommunikointi tuo useammin haluttuja tuloksia. Se vain on paljon tehokkaampaa kuin arvailu. Kysyminen ja keskustelu ei ole häirintää, se on parempaa kommunikaatiota. (Terveisiä myös ihanille vanhemmilleni. Te ette häiritse, jos kysytte.)

Me kysyimme, millaisia haasteita yrityksillä on markkinointinsa kanssa, ja koostimme markkinoinnin kuntotestin raportin, johon voit tutustua tästä.